Kurssilla piti ryhmänä arvioida omaa oppimista, ja miettiä kolme keskeistä asiaa, jotka olemme tiiminä oppineet opintojakson aikana. Piti myös pohtia sitä, mikä vuorovaikutuksessa tai toiminnassa (yksilöiden tai tiimin) on vaikuttanut näiden asioiden oppimiseen eli toisinsanoen miten oppimista voidaan selittää esimerkiksi itsesäätöisen oppimisen tai yhteisöllisen oppimisen viitekehyksestä. Oppimista tuli reflektoida sekä luentojen aiheisiin että kirjallisuuteen.
1. Yhteisöllisyys oppimisessa
Toisella kontaktikerralla (21.2.2017) määriteltiin yhteisöllinen oppimisen perustuvan siihen mitä on nähty, kuultu tai muuten koettu eli siihen vaikuttaa erilaiset aisitihavainnot. Keskeistä yhteisöllisessä oppimisessa on siis monipuolinen vuorovaikutus muiden kanssa, ja se myös todettiin luennolla yhdeksi tärkeäksi yhteisöllisen oppimisen onnistumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Ryhmän kesken koimme myös vapaamman vuorovaikutuksen merkittäväksi pelkän tehtäväkeskeisen sijaan yhteisöllisen oppimisen mielekkyyden kannalta. Ryhmässä toimiminen on tuonut ryhmäämme uusia näkökulmia, ja auttanut oppimaan sekä oivaltamaan asioita paremmin. Kontaktikerralla (21.2.2017) yhdeksi onnistuneeseen yhteisölliseen oppimiseen liittyväksi tekijäksi määriteltiin esimerkiksi resurssit, ja ryhmämme kohdalla tämä vaikutti merkittävästi kirjallisuuspiiriin toteutustapaan. Vaikka kirjallisuuspiiriin käytettäviä kirjoja ei ollut saatavilla riittävästi, koimme kirjapulan kuitenkin ehkä jopa vaikuttavan yhteisölliseen oppimiseemme positiivisesti, koska jouduimme käsittelemään kirjoja keskustelemalla, ja jakamalla näkökulmia.
2. Itsesäätöinen oppiminen
Kolmannella luentokerralla (3.4.2017) itsesäätöiseen oppimiseen mainittiin kuuluvaksi muun muassa tehtävän ymmärtäminen, tavoitteiden asettelu sekä strategioiden valinta ja käyttäminen. Mietimme miten ryhmämme selviytyi näistä. Tehtävänannon avoimuuden vuoksi tehtävän ymmärtäminen vaati näkökulmien jakamista, ja yhdessä tehtävän analysointia. Koemme kuitenkin, että tämä jollain tavalla vahvisti ryhmähenkeä, kun meidän piti yhdessä pohtia sitä, kuinka lähdemme tehtävää toteuttamaan, eikä ollut tiettyä ”ennaltamäärättyä” ohjetta siihen.
Asetimme ryhmämme päätavoitteeksi suoriutua kaikista asetetuista tehtävistä määräajassa, laadukkaalla tuotoksella samalla oppien. Ryhmäkokoonpano ja ryhmässä toimimisen onnistuminen näyttäytyi sekä ulkoisena tavoitteena että ryhmämme sisäisenä tavoitteena. Ryhmät arvottiin kurssilla, joten tehtävän onnistunut suorittaminen vaati sitä, että ”tuntemattomassa” ryhmässä toimiminen onnistuu ja tehtävä saadaan tehtyä. Sisäisenä tavoitteena tämä näyttäytyi ryhmässämme niin, että pyrimme vaikuttamaan ryhmähenkeen sitä parantaen, ja niin että kaikki ryhmän jäsenent olisivat mahdollisimman tyytyväisiä koko ryhmätyön ajan.
Strategioiden valinta ja käyttäminen tapahtuu suhteessa omiin taitoihin, tehtävään ja tavoitteisiin. (Kontaktikerta 3.4.2017). Strategioiden valintaan vaikuttaa mielestämme myös ryhmän jäsenten aikaisemmat kokemukset ja sekä ylipäätään se, millaisia jäseniä ryhmässä on ja kuinka ryhmässä toimitaan. Ryhmämme jäsenillä ei ollut selkeitä rooleja, mutta valitsimme käyttämämme strategiat niin, että kaikkien ryhmän jäsenten vahvuudet pääsevät esille. (Kts. esim. blogin kuvitus) Yhtenä tavoitteistamme oli laadukas blogi, ja koimme, että siihen päästään parhaiten keskittymällä hyödyntämään jokaisen jäsenen vahvuuksia. Ryhmän jäsenten erilaisuuden on todettu olevan eduksi ryhmän oppimisprosessille: ‘’ryhmän jäsenten persoonien, osaamisen, sukupuolen ja etnisen taustan erilaisuus tuo mukanaan useita potentiaalisia etuja ryhmän oppimisprosessiin’’ (Korhonen-Yrjänheikki 2014, 104). Koemme myös itse tämän vaikuttaneen suotuisasti oppimiprosessiimme.
3. Kiinnostus ja sitoutuminen ryhmässä
Mielestämme kurssin suoritustavat olivat perinteisestä poikkeavia, ja siksi koimme niiden vaikuttavan ryhmämme kiinnostumiseen ja ryhmätyöhön sitoutumiseen positiivisesti, koska suoritusmuodot olivat kivaa vaihtelua perinteiselle luento-tentti-essee -tavalle. Kiinnostuksen heräämiseen ja sen tukemiseen liittyen kontaktikerralla (3.4.2017) tuli esille muun muassa seuraavia piirteitä: mahdollisuus luovuuteen sekä tehtävien ja projektien kiinnostavuus. Hankaluutena näissä saattaa kuitenkin olla esimerkiksi aikataulujen sovittaminen yhteen, mutta kun haasteista pääsee yli, tekeminen on kaikille mieleistä. Tässä myös korostuu uutuudenarvo, sillä uudenlaiset suoritusmuodot esimerkiksi koulutussuunnitelman tekeminen oikealle organisaatiolle lisäsi ryhmämme kohdalla kiinnostusta ja sitoutumista sekä ryhmätyöhön että tuloksen laatuun. Ryhmätyöasetelman koimme myös hyväksi, koska silloin saa vertaistukea, kannustusta ja uusia näkökulmia muilta, mikä myös osaltaan lisää kiinnostusta ja sitoutumista. Ryhmänmme toiminnan kehittyessä myös kiinnostus tehtävää ja ryhmässä toimimista kohtaan on lisääntynyt.
Miten osaamisemme sekä asiantuntijuutemme on kehittynyt ja mitä nyt osaamme?
Koemme oppineemme monipuolisesti uusia asioita kurssilta. Ennen kurssia kenelläkään ryhmästämme ei ollut tietoakaan siitä, kuinka koulutussuunnitelma tehdään ja mitä sen esimerkiksi pitää sisältää. Opimme kurssin aikana toteuttamaan koulutussuunnitelman, ja siitä on myös varmasti tulevaisuudessa hyötyä. Koulutussuunnitelman tekemisen lisäksi myös podcastin tekeminen ja verkkosivun luominen olivat vieraita ryhmällemme, ja kurssin seurauksena saimme myös paljon kokemusta ja osaamista näiltä alueilta. Koemme myös oppineemme paljon muilta ryhmiltä, koska heiltä saatu vertaistuki ja uudet näkökulmat ovat vaikuttaneet myös omaan toimintaamme esimerkiksi niin, että olemme saaneet uusia näkökulmia blogimme tekemiseen, joita emme ryhmämme kesken olisi osanneet huomioida. Tätä kautta olemme myös pystyneet peilaamaan sitä, kuinka olemme itse onnistuneet. Kirjallisuuspiireistä saimme paljon mielenkiintoista tietoa liittyen ryhmiin ja niiden toimintaan, ja niistä on ollut paljon hyötyä kurssin aikana, mutta myös tulevaisuudessa uusissa ryhmissä toimimiseen. Jokainen ryhmästämme koki myös kurssin aikana oppineensa paljon itsestään, ja siitä kuinka toimii ryhmässä, ja mitä esimerkiksi voisi kehittää.
Lähteet
Korhonen-Yrjänheikki, Kati 2014. Yhteisöllinen oppiminen: miksi, mitä ja miten? Futura 33 (2014) 3, s. 101-109. Saatavana rajoitetusti verkosta: http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.ulapland.fi/se/f/0785-5494/33/3/yhteisol.pdf
Siklander, Pirkko 2017. Luentodiat 14.2.2017-21.3.2017.
Yhteisöjen ja organisaatioiden kehittäminen 